Kirkkonummen vuoden 2022 kokonaispäästöt ilman teollisuutta olivat 125,9 kt CO2-ekv (CO2-ekv = hiilidioksidiekvivalentti, eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistettu ilmastoa lämmittävä vaikutus). Kirkkonummen päästöt ilman teollisuutta pysyivät samalla tasolla vuodesta 2021 vuoteen 2022. Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa 4 prosenttia.
Kirkkonummen asukaskohtaiset päästöt vuonna 2022 olivat 3,1 t CO2-ekv ilman teollisuutta. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2022 oli 4,9 t CO2-ekv.
Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Kirkkonummella vuosina 1990, 2000 ja 2008–2022 ilman teollisuutta. Vuoden 2023 tieto on ennakkotieto. (Lähde: Kirkkonummen C02-raportti 2024, Sitowise)
CO2-raportissa päästölaskennassa mukana ovat seuraavat sektorit: kuluttajien sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Energiaperäiset päästöt lasketaan kunnassa (maantieteellisenä alueena) kulutetun sähkön, kaukolämmön sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineiden määrän perusteella. Maatalouden osalta laskenta sisältää kunnan alueella tapahtuvan maataloustuotannon päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt lasketaan syntypaikan mukaan.
Suurin osa kunnan päästöistä muodostui tieliikenteestä (53 %, 66,9 kt CO2-ekv), josta melkein 80 prosenttia oli kauttakulkuliikennettä. Seuraavaksi suurin päästölähde oli rakennusten lämmitys (31 %, 38,9 kt CO2-ekv), josta suurimmat päästöt tulivat kaukolämmityksestä (20,7 kt CO2-ekv).
Kirkkonummen päästöt sektoreittain vuonna 2022 ilman teollisuutta. (Lähde: Kirkkonummen C02-raportti 2024, Sitowise)
Kirkkonummen asukaskohtaiset päästöt vuonna 2022 (3,1 t CO2-ekv) olivat pienemmät kuin CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö (4,9 t CO2-ekv) vuonna 2022. Tulee kuitenkin muistaa, että raportissa ei ole huomioitu muualla kuin kunnan maantieteellisellä alueella aiheutuneita päästöjä.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on laskenut ensimmäistä kertaa kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Tutkimuksen mukaan kuntien päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista. Tuontihyödykkeiden kulutuksen vuoksi merkittävä osa, esimerkkinä noin puolet kotitalouksien päästöistä, kohdentuu ulkomaille.
Syke:n mukaan Kirkkonummen kulutusperäiset päästöt asukasta kohden olivat 10 t CO2 -ekv, kun valtakunnallinen tavoite vuoteen 2030 mennessä on 2,5 CO2 -ekv / asukas. Kulutuksen päästöjen vähentäminen on kunnan, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä ja kaikkien edun mukaista.
