LUMO-ohjelma tekeillä
LUMO-ohjelma tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa, jolla kunta vaalii omassa toiminnassaan luonnon monimuotoisuutta.
LUMO-ohjelman valmisteluaineistoa
Ympäristön huomioiminen autohuoltamoilla
Autohuoltamoilla syntyy ja säilytetään paljon erilaisia jätteitä ja kemikaaleja. Uusi jätelaki astui voimaan vuonna 2021 ja alueelliset jätehuoltomääräykset päivitettiin vuonna 2022. Vaikka pääperiaatteet jätteiden ja kemikaalien suhteen ovatkin pysyneet samana, saattavat voimassa olevat säädökset ja suositukset olla epäselviä alan toimijoille. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikössä valmisteltiin kesän 2023 aikana korkeakouluharjoittelija Sonja Ryhäsen toimesta autohuoltamoalan ympäristöopas, joka palvelee eri kokoisia toimijoita aina harrastelijoista ja pienyrityksistä isompiin korjaamoihin. Oppaassa käydään tarkemmin läpi autoalalla syntyviä erilaisia jätejakeita sekä niiden lajittelua, varastointia ja kierrätystä.
Opas on luettavissa tästä
Muutamia nostoja oppaasta:
- Ympäristöön ei saa jättää jätettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta vastaavaa vaaraa tai haittaa.
- Jätteet tulee säilyttää asianmukaisesti. Jätettä ei saa polttaa tai haudata maahan.
- Yrityksen vastuu jätteistä päättyy vasta, kun ne on luovutettu asianmukaiselle vastaanottajalle.
- Maaperää tai pohjavettä ei saa pilata. Erilaiset öljyt, kemikaalit ja polttoaineet tuleekin säilyttää niin, että vaarallisten aineiden pääsy ympäristöön on estetty kaikissa tilanteissa. Vahinkotilanteissa tulee olla välittömästi yhteydessä pelastuslaitokseen.
Ympäristönsuojeluyksikkö suunnittelee parhaillaan autohuoltamoille pistokokein tehtäviä valvontakäyntejä.
Lisätietoja antaa ympäristötarkastaja Elina Röman (etunimi.sukunimi@kirkkonummi.fi).
Oletko havainnut Kirkkonummella espanjansiruetanoita?
Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikkö pyytää kuntalaisia ilmoittamaan havaintonsa espanjansiruetanoista vieraslajit.fi -sivustolla. Havaintojen ilmoittamiseen pääsee täältä.
Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, jonka kannat voivat kasvaa hyvin nopeasti. Nykytutkimuksen mukaan espanjansiruetana voi isoina määrinä esiintyessään aiheuttaa vahinkoa muille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaikkiruokainen espanjansiruetana syö mm. koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita ja voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Lisäksi espanjansiruetanan erittämä lima voi sisältää bakteereita, jotka voivat olla haitallisia ihmisille ja kotieläimille. Ruotsin eläinlääketieteellisellä laitoksella (SVA) on todettu, että espanjansiruetana voi toimia väli-isäntänä ns. sydänmadolle, joka on haitallinen koiraeläimille.
Kunta suunnittelee havaintojen perusteella toimenpiteitä espanjansiruetanoiden torjunnan edistämiseksi. Havainnot ovat myös muiden tahojen toimenpiteiden, raportoinnin ja tutkimuksen käytössä.
Espanjansiruetanan tunnistaminen
Espanjansiruetana kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi. Sen väritys vaihtelee murretun oranssinpunaruskeasta likaisenruskeaan tai mustaan. Nuorilla yksilöillä saattaa olla kyljillä tummat pitkittäisjuovat. Oikealla kyljellä oleva hengitysaukko on kilven puolivälin etupuolella. Selkä on harjaton ja kupera, päältä katsoen espanjansiruetanan häntäpää on pyöreäreunainen. Jalan alapinta on kokonaan vaalea tai reunoiltaan hieman keskiosaa tummempi. Lima on jokseenkin väritöntä. Espanjansiruetanalle on tyypillistä esiintyä joukoittain.
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa Suomen alkuperäislajistoon kuuluvaan ukkoetanaan, jota ei pidä hävittää. Ukkoetana on väriltään usein lähes musta tai mustan ja valkean viiruinen, joskus harmaa. Jalan alapinnan reunat ovat jyrkkärajaisen mustat ja keskiosa valkea. Espanjansiruetanan ja ukkoetanan suuren värivaihtelun vuoksi lajien erottaminen voi olla hankalaa. Lajit voi erottaa hengitysaukon sijainnin perusteella. Ukkoetanan hengitysaukko sijaitsee vähän kauempana päästä kuin espanjansiruetanalla, ukkoetanalla se on kilven puolivälin takapuolella. Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen. Harjanne puuttuu siruetanoilta, joiden selkäpuoli on tasaisen kupera. Ukkoetana ei esiinny koskaan joukoittain, vaan yleensä yksittäin.
Lisäohjeita espanjansiruetanan tunnistamiseen on täällä. Sieltä löytyy myös ohjeita espanjansiruetanoiden torjuntaan.
Haja-asutuksen jätevesineuvonta jatkuu Länsi-Uudellamaalla
Alueen asukkaat ja mökkiläiset voivat jatkossakin kääntyä neuvojan puoleen haja-asutuksen jätevesiä koskevissa kysymyksissä. Parhaiten neuvojat tavoittaa puhelimella tai sähköpostilla.
Pitkään jatkunut yhteistyö haja-asutuksen jätevesien käsittelyn osalta Länsi-Uudenmaan kuntien ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n välillä jatkuu myös vuonna 2023. Neuvonnan painopiste on siirtynyt kiinteistöillä tehtävistä kartoitus- ja neuvontakäynneistä yleisneuvontaan. Yleisneuvonnassa jätevesikysymyksiin annetaan vastauksia puhelimitse sekä sähköpostilla ja mahdollisuuksien mukaan erilaisissa tapahtumissa ja jätevesi-illoissa. Hajajätevesihankkeen neuvojat tavoittaa parhaiten uudesta neuvontapuhelimesta +35844 491 0124 ja sähköpostilla hajavesineuvonta@luvy.fi. Harkinnan mukaan neuvojilla on mahdollisuus tehdä myös kiinteistökohtaisia jätevesineuvontakäyntejä. Käynnillä katsotaan läpi yhdessä asukkaan kanssa jäteveden käsittelyn nykytilanne, annetaan arvio järjestelmän uudistamistarpeesta sekä neuvotaan järjestelmän parantamisessa ja huoltamisessa.
Hajajätevesi-videoita Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Youtube-kanavalla
Hajajätevesihankkeen neuvojat ovat tehneet jätevesijärjestelmistä ja hajajätevesien käsittelystä neuvontavideoita, jotka ovat vapaasti katsottavissa Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Youtube-kanavalta. Videot on tarkoitettu kaikille hajajätevesiasioista kiinnostuneille. Ne ovat suomeksi puhuttuja ja myös tekstitetty ruotsiksi. Videoissa tutustutaan yleisimpiin jätevesijärjestelmiin, talousvesikaivoon, jätevesijärjestelmien huoltoon sekä uudistamisen vaatimuksiin. Vähäisten jätevesimäärien kohteesta on myös tehty oma video, joka antaa tärkeää tietoa mökkiläisille pienten pesuvesimäärien käsittelystä ja kuivakäymälästä. ”Videot ovat helppo ja nopea tapa tutustua erilaisiin haja-asutuksen jätevesien käsittelyratkaisuihin silloin kuin itsellä on siihen tarve tai sopiva hetki aikaa”.
Alueellista hajajätevesitietoa on saatavilla myös uusitulla Vesientila-verkkosivuilla vesistökunnostuksen alla. Haja-asutuksen jätevesiä käsittelevällä sivulla on esitetty aikaisempien vuosien kartoituksien tuloksia informatiivisella kartalla, ja täältä löytyy myös neuvonnan materiaaleja sekä hyödyllisiä linkkejä.
Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhat kertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Haja-asutuksen jätevesillä voi olla paikallisesti merkittävä vaikutus pinta- ja pohjavesien tilaan. Hajajätevesihankkeeseen osallistuvat rahoittajina alueen kahdeksan kuntaa: Hanko, Inkoo, Karkkila, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Hanke liittyy Länsi-Uudenmaan kuntien hajajätevesistrategiaan ja sitä koordinoi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Lisätietoa haja-asutuksen jätevesineuvonnasta löytyy hankkeen sivuilta.
Lisätietoja:
Niina Hätinen
ympäristöasiantuntija
niina.hatinen@luvy.fi
+35844 491 0124
LUVY
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf
Länsi-Louhenkatu 31, PL 51, 08100 LOHJA / Västra Louhigatan 31, PB 51, 08100 LOJO
www.luvy.fi | www.vesientila.fi
______________________________________________________________________________________________
Tutustu ympäristön tilaan ja sen parantamiseen
_______________________________________________________________________________________________
