Kirkkonummen kulttuurielämän kiintotähtenä toiminut Maaret Eloranta jää eläkkeelle 33 vuoden jälkeen kulttuuritoimenjohtajan virasta. Maaret on tehnyt ansiokkaan työn Kirkkonummen historian, kulttuurin ja matkailun saralla. Paikallinen historia on herännyt eloon hänen loppumattomien tarinoidensa kautta, ja moni tie ja paikka on saanut nimensä hänen osaamisensa ansiosta.
Vapaa-aikajohtaja Katja Linnakylän sanoin, on Maaret “sydämen asiana kunnan kulttuuria luotsannut ikoni”.
– Maaretin vankkumaton paikallishistoriallinen osaaminen, innovatiivisuus ja luovuus sekä valovoimainen esiintyminen ovat jättäneet pysyvän jäljen Kirkkonummen kulttuurielämään.
Maaretille ominaiseen ja työlleen omistautuvaan tapaan työt jatkuvat täysillä pitkälle kesään. Viimeisen kerran hän sulkee kunnantalon oven omilla avaimillaan heinäkuun aikana.
Pitkään uraan mahtuu laihoja ja lihavia vuosia, ilon hetkiä sekä haasteita
Maaret aloitti kulttuurisihteerin tehtävissä elokuussa 1990. Alussa tehtävänä oli ruotsinkielinen kulttuuritoiminta, museo ja paikallishistoria sekä nimistönsuunnittelu. Tuolloin taloudelliset haasteet muuttivat suunnitelmia jo samana syksynä. Maaret kertoo olleensa joitakin vuosia kulttuuritoimen ainoa työntekijä, kunnes talous hieman koheni.
– Hauskinta työssäni on ollut muinaisuuden havainnollistaminen lapsille. Eräs eskarilainen oli kotona kertonut, että ”siellä oli kaunis, karhunnahkaan pukeutunut tyttö”, kivikausiesitykseni oli siis mennyt ehkä liiankin hyvin, Maaret muistelee.
Liikuttavia hetkiä ovat olleet lähihistoriaan liittyvät haastattelut, joissa ihmiset ovat kertoneet alueen evakuoinnista 1944, vankeudesta Neuvostoliiton tukikohdassa, vaikeasta paluusta ränsistyneelle kotiseudulle ja arkisen elämän haasteista Kirkkonummella vuosikymmenien saatossa.
Maaretin sydän sykkii kulttuurielämyksille
Maaret pitää tärkeänä saavutuksena sitä, että Ragvaldsin museoalue on edelleen museokäytössä ja hän on kiitollinen osaavista kesätyöntekijöistä. Toinen merkittävä asia on Porkkalan vuokrakauden, tuon suljetun ajan, tunnustaminen tärkeäksi osaksi alueen historiaa.
Kansalaistoiminnan kehittämiseksi organisoitiin 1995 Kirkkonummi-päivät, jotta paikalliset toimijat voisivat itse esitellä toimintaansa ja luoda uusia kontakteja. Se toimintamuoto onkin osoittautunut elinvoimaiseksi.
– Olen halunnut työssäni olla kulttuurielämysten ja tiedon avulla siltana eri väestöryhmien välillä, uuden ja vanhan välillä, eli kieliryhmien välillä, kertoo Maaret.
Mihin toivot kulttuurielämän kehittyvän Kirkkonummella?
Maaret on iloinen siitä, että Kirkkonummella on nykyään kulttuuristrategia. Sitä hän ehti odottaa monta vuotta. Kirkkonummen kulttuuristrategiasta on ensimmäisenä lähdetty toteuttamaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen kulttuurikasvatusohjelmaa, Kulttuurikompassia.
– Tämän vuoden alusta kulttuurin ja kirjaston hallinto on yhdistetty ja kulttuurituottaja on aloittanut tehtävässään. Kulttuurin henkilöstöresurssit ovat nyt siis samalla tasolla kuin ne olivat Maaretin aloittaessa kulttuuripalveluissa yli 30 vuotta sitten. Siitä on hyvä jatkaa seuraaviin kulttuuristrategian mukaisiin tavoitteisiin, Maaret iloitsee.
Terveiset Ragvaldsin museoalueelta
Reija Ahola, joka työskenteli pitkään Ragvaldsin museoalueella, on kiitollinen Maaretille siitä kaikesta tiedosta, mitä hän on jakanut.
– Olen saanut oppia todella paljon kasveista ja siitä, mihin niitä on entisaikoina käytetty ja mihin niitä nykyäänkin voidaan käyttää. Kiitos siitä luottamuksesta, jota Ragvaldsin museon puutarhan suhteen minulle osoitit.
– Kirkkonummen kulttuurikenttä on ollut pitkään Maaretin näköinen ja hänen työsaappaitaan ei kukaan pysty täyttämään samalla sydämen palolla. Maaret, olet eläkepäiväsi todellakin ansainnut. Nauti niistä täysillä!
Kuvassa Maaret Ragvaldsin museoalueella Kirkkonummi-päivillä 2022.
