-Mikä sai sinut aloittamaan espanjan opinnot aikuisiällä?
Alkusysäykseni espanjan opintojen aloittamiseen oli, kun kuulin sattumalta muutamia bolivialaisen Emma Junaron lauluja, joiden pehmeään ja kauniiseen ääntämiseen ihastuin. Ilmoittauduin heti Kirkkonummen kansalaisopiston espanjan alkeiskurssille ja huomasin, että aikuisiälläkin pystyy oppimaan kieliä, kunhan hieman panostaa siihen. Pidin rennosta opiskeluilmapiiristä ja halusin oppia aina vain lisää kielestä ja kulttuurista. Kaikki opettajani olivat tosi symppiksiä ja tunneilla ei tarvinnut pelätä virheitä, vaan sain kokea onnistumisen iloa mukavien opiskelijoiden seurassa. Pian minulla olikin jo neljä kurssia viikossa ja lisäksi otin kursseja myös Helsingin kesäyliopistosta. Parin vuoden jälkeen menin myös ensimmäiselle intensiivikielikurssille Málagaan, jossa pystyin oppituntien ohella käyttämään kieltä turistitilanteissa aamusta iltaan. Viiden vuoden jälkeen olin käynyt jo n. 15 kurssia kansalaisopistossa ja lukuisia kursseja kesäyliopistossa.
-Mikä sai sinut jatkamaan opintoja ja miten onnistuit yhdistämään opiskelun, työn ja kaiken muun?
Halusin edelleen oppia vielä syvemmin sekä itse kieltä että espanjankielisen maailman historiaa ja kulttuuria, joten hain Helsingin yliopistoon opiskelemaan. Opiskelin täysipäiväisen työni ohessa viidessä vuodessa espanjan maisteriksi. Suurin osa iltapäivistä, viikonlopuista ja lomista meni opintojen merkeissä, mutta se ei tuntunut lainkaan työläältä, koska intohimo kielen ja kulttuurin oppimiseen ja itsensä kehittämiseen oli niin kova. Tarkalla opintojen suunnittelulla ja aikatauluttamisella pystyin sovittamaan työ- ja perhe-elämän sekä täysipäiväiset opinnot. Työn ja opintojen ohella kävin intensiivikielikursseilla myös Madridissa ja San Sebastianissa, sekä sain mahdollisuuden päästä opettamaan kansalaisopistoon, jossa aloitan nyt viidettä vuotta opettajana. Lopulta halusin myös päästä ammatikseni toimimaan täysipäiväisesti kielten parissa ja jätin aiemman ammattini vähittäiskaupan puolella. Sain onneksi mahdollisuuden kotikunnastani, jossa opetan nyt sekä yläkoulussa että kansalaisopistossa.
-Mitä vinkkejä antaisit kielten opiskelijoille?
Kannattaa varata opinnoille joku tietty ajankohta päivästä tai viikosta, jolloin siihen pystyy keskittymään. Mieluummin tietysti kannattaa mahdollisimman usein altistaa itsensä kielelle, jota opiskelee esimerkiksi musiikki, TV-sarjat, elokuvat, kielten opiskelumateriaalit YLEn sivuilla, videot YouTubessa, Duolingo ja niin edelleen. Suosittelen etsimään ja käyttämään sellaisia oppimiskeinoja ja -sisältöjä, joista itse eniten pitää, jotta opiskelu olisi mahdollisimman mielekästä. Sanaston opiskeluvinkiksi antaisin niiden ja lauseiden lukemisen aina ääneen sekä omien lauseiden muodostamisen tutuista sanoista, jolloin ne jäävät paljon paremmin mieleen. Lisäksi kannattaa pelkkien sanojen lisäksi opetella alusta lähtien useamman sanan mittaisia sanaketjuja ja ilmauksia esimerkiksi ¿Qué tal si tomamos una copitita más?, jolloin oppii myös rakenteita ja autenttisia ilmauksia, joita voi käyttää ja soveltaa eri tilanteissa.
-Miten espanjan kieli ja kulttuuri ovat vaikuttaneet elämääsi ja ajattelutapaasi ja mitä olet oppinut kulttuurieroista?
Espanjan kielen kautta minulle avautui täysin uusi maailma espanjankielisiin maihin, niiden kulttuuriin ja historiaan. Espanjan opintojen kautta olen saanut myös monta ystävää eri mantereilta. Lisäksi olen oppinut, että ei ole yhtä oikeaa tapaa ajatella ja tehdä asioita; on vain erilaisia tapoja tehdä niitä. Suosittelen matkustamaan muuallekin kuin Aurinkorannikolle ja Kanarialle, koska jokaisella seudulla on esimerkiksi omaleimainen gastronomia ja omat perinteensä. Espanja on paljon muutakin kuin rannikkoa ja stereotyyppistä mañana-meininkiä. Oma suosikkialueeni on Baskimaa Pohjois-Espanjassa ja etenkin erityisen kaunis San Sebastián, jossa paikalliset tapakset eli pintxot vievät kielen mennessään. Ylipäätään ruokakulttuuri on Iberian niemimaalla todella rikas, ja siihen ovatkin vaikuttaneet foinikialaisista lähtien käytännössä koko Välimeren alueiden kansat sekä espanjankielinen Amerikka. Esimerkiksi monien perinteisten espanjalaisten ruokien ainesosat tulevat alun perin Etelä-Amerikasta kuten vaikkapa paprika ja peruna.
Espanjalainen puhekulttuuri poikkeaa melkoisesti hillitystä suomalaisesta. Puhe on yleensä paljon äänekkäämpää kuin Suomessa. Espanjassa on suorastaan kohteliasta ja välttämätöntä vähän väliä keskeyttää puhekumppani, jottei vaikuttaisi epäkohteliaalta ja siltä, ettei ole kiinnostunut, mitä toinen kertoo. Myös eleet ovat paljon teatraalisempia ja kädet heiluvat usein kuin kapellimestarilla. Opintojen alkuvaiheessa onkin haastavaa seurata keskustelua, koska yleensä pari henkilöä on samaan aikaan äänessä ja oikeassa on se, joka puhuu kovimpaan ääneen. Espanjankielisten kanssa keskustellessa onkin opittava ”varastamaan” puheenvuoro tai ei pääse ääneen lainkaan.
-Mitä neuvoja antaisit aikuisille, jotka harkitsevat paluuta espanjan tai jonkun muun kielen opiskelun pariin, mutta epäröivät?
Espanja on todellinen maailmankieli ja onkin hyvä muistaa, että espanjaa äidinkielenään puhuvia on toiseksi eniten koko maailmassa heti mandariinikiinan jälkeen. Mielestäni koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa kielten opiskelua. Se on mielekästä ja hyödyllistä tekemistä sekä erittäin hyvää aivojumppaa. Klassiset myytit ”minulla ei ole kielipäätä” ja ”ei näin vanhana voi enää oppia kieltä” voi unohtaa ja hypätä rohkeasti uuden kielen pariin. Omalta osaltani haluaisin viedä kielten opiskelun ja elinikäisen oppimisen ilosanomaa eteenpäin.
Jos innostuit Espanja kielen opiskelusta tai etsit uutta harrastusta, Kirkkonummen kansalaisopiston kursseille pääset ilmoittautumaan tästä linkistä: opistopalvelut.fi/kirkkonummi
