Kirkkonummen kunnanvaltuusto vieraili vappuviikolla Varsinais-Suomessa, kun kunnan vuotuinen strategia- ja talousseminaari järjestettiin 2.-3.5. Radisson Blu Marina Palacessa Turussa.
Kaksipäiväinen seminaari aloitettiin tutustumalla Turun alueen elinkeinoelämää tukevan Business Turun toimintaan. Osallistujat pääsivät kuulemaan Turun alueen suurimmista elinkeinosektoreista, niiden välisestä yhteistyöstä sekä siitä, miten Business Turku tukee alueen yritysten kasvua ja kehittämistä.
Esittelyn jälkeen siirryttiin varsinaiseen seminaaripaikkaan Aurajoen varrelle. Ennen virallisten keskusteluiden aloittamista valtuuston puheenjohtaja Tony Björkin tunnelmat olivat odottavaiset.
– Toivon, että meillä on hyviä keskusteluja varsinkin raamibudjetista ja kaavoituksesta. Vaikka olemme tehneet hyviä tuloksia, tiedämme, että kun meillä on isoja investointeja, pitäisi katsoa tulevaisuuteen ja miettiä, millaisella aikataululla ne voidaan tehdä niin, että talous kestää, Björk kertoo.
Kuntatalouden haasteet ja tulevaisuus
Seminaarin aiheet pyörivät tänä vuonna erityisesti talouden ja kaavoituksen ympärillä. Vuosittain järjestettävän strategia- ja talousseminaarin tarkoitus on koota yhteen kunnanvaltuutetut sekä johtavat viranhaltijat pohtimaan yhdessä kunnan tulevaisuutta ja sen kehittämistä. Tällä hetkellä kunnassa valmistellaan talouden kehystä vuodelle 2025, joka luo raamit vuoden 2025 talousarviolle ja vuosien 2026-2027 taloussuunnitelmille.
Keskustelu taloudesta alkoi kunnanjohtaja Virpi Sailaksen ja kunnan uuden controllerin Sirpa Roosin katsauksella kunnan talouden nykytilaan sekä tulevaisuuden näkymiin. Viimeisimmät vuodet kunnan talous on ollut hyvällä tolalla, ja kumulatiivista ylijäämää on kertynyt 44,9 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tämän lisäksi kunta on pysynyt houkuttelevana uusille asukkaille, jonka ansiosta Kirkkonummelle on saatu myös uusia kuntalaisia.
Kuntatalouden taivas ei kuitenkaan ole täysin pilvetön, vaan tulevaisuus näyttää aiempaa synkemmältä. Taloudellisen toimintaympäristön muutokset tulevat olemaan suuria ja lähivuosina tulojen ja menojen välillä tulee olemaan merkittävä epätasapaino. Toimintaympäristössä on paljon muuttuvia tekijöitä, joiden hintalappua ei vielä täysin tiedetä. Muun muassa valtionosuusjärjestelmän uudistukset, lisääntyvät korkomenot, hintojen nousu sekä työllisyys- ja elinkeinopalveluiden uudistus tulevat haastamaan kunnan taloutta tulevina vuosina.
Osana kunnanjohtajan esittelyä kuultiin myös ehdotuksia siihen, kuinka kunnan talouden tilannetta voidaan tasapainottaa tulevina vuosina. Toimintatulojen lisäämiseksi ehdotettiin esimerkiksi tonttien ja kiinteistöjen myyntien vauhdittamista sekä kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvä priorisointia alueiden välillä. Toimintamenojen hillitsemiseksi esitettiin muun muassa henkilöstölisäysten kustannusneutraalia toteuttamista, palveluiden tuotantomuotojen arviointia sekä prosessien virtaviivaistamista. Talouden tasapainottamiseksi keskusteltiin myös paljon investointeihin liittyvistä mahdollisuuksista.
Seminaaripäivien aikana palvelualuejohtajat ja hallintojohtaja esittelivät omien toimialojensa esitykset tulevaan kehykseen. Esityksissä esiteltiin jokaisen palvelualueen keskeisimmät nostot uudesta kuntastrategiasta, kustannusten tasapainottamisen keinoja sekä mahdolliset muutokset palvelualueiden toiminnassa.
Valtuutetut ja viranhaltijat korostivat puheissaan sitä, että vaikka tilanne on nyt hyvä, vaikeisiinkin ratkaisuihin on valmistauduttava. Kunnanjohtaja korosti yhteisen ymmärryksen ja keskustelun roolia hankalissa tilanteissa: vaikeitakin päätöksiä voidaan tehdä, kunhan ne tehdään Yhdessä – Tillsammans.
– Päättäjät saivat seminaarissa tärkeää lisätietoa tulevaan pohdiskeluun ja päätöksenteon pohjaksi. Toisaalta tietenkin joskus sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Sitäkin on täällä tullut, kun on saatu kuntatalouden synkähköjä ennusteita ja samalla oikeastaan vaatimuksia meidän tuleville päätöksille. Mutta kaiken kaikkiaan Kirkkonummen tulevaisuus on hyvä, niin kuin on asiantuntijoidenkin esityksissä kuultu. Meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan toimintoja yhdessä henkilöstön ja luottamushenkilöiden voimin. Meillä on positiivisia haasteita: kouluinvestoinnit, maankäytön ja viihtyisän asuntorakentamisen investoinnit sekä kaikki muu kehittäminen luovat menestymisellemme hienoja mahdollisuuksia, kertoi kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi.
Asuntomessuja ja merellistä rakentamista
Kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen vaikuttaa voimakkaasti se, miten kunta käyttää maataan – tai vesistöjään. Seminaari järjestettiin tänä vuonna osuvasti Turussa, joka on tunnettu kaupungin läpi virtaavasta Aurajoesta ja satamateollisuudesta. Seminaarin aikana kuultiin Turun kaupunkikehittämisestä ja merellisestä rakentamisesta. Merellinen rakentaminen on kiinnostanut myös Kirkkonummella, ja uuteen kuntastrategiaan kirjattiinkin tavoitteeksi asumisen mahdollistaminen meren ja järvien läheisyydessä. Löytyyhän rantaviivaa Kirkkonummella jopa 100 kilometriä!
Yhdyskuntatekniikan johtaja Anna-Kaisa Kauppinen kertoi valtuutetuille vuoden 2025 kaavoitusohjelman laatimisesta sekä palveluverkkosuunnitelman etenemisestä. Molempien taustalla vaikuttaa kuntastrategia sekä palveluverkon selvitys, joka julkaistiin viime vuoden loppupuolella. Niin kaavoitusohjelma kuin palveluverkkosuunnitelmakin on tarkoitus saada valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2024 aikana.
Talouden kestävyyden kannalta tärkeä aihe oli myös investointisuunnitelma. Investointisuunnitelmasta keskusteltaessa painotettiin hankkeiden priorisoinnin merkitystä. Kuntastrategian kärkihankkeiksi ehdotettiin Kirkkonummen keskustan kehittämistä sekä asuntomessujen hakemista Prikinrannan alueelle vuodelle 2030.
– On ehdottomasti tärkeää, että suunnitelmat Kirkkonummen keskustan uudistamisesta etenevät. Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda jotain kaunista ja houkuttelevaa. Hyvin harvat kunnat ja kaupungit ovat tällaisessa tilanteessa. On varmasti perusteita tutkia asuntomessuja Kirkkonummella. Ennen päätöksentekoa meidän tulisi kuitenkin saada lisää tietoa siitä, mitä mahdollisuuksia ja riskejä tällaiseen projektiin liittyy, kertoi Björk.
Kunnan johtaminen vaatii yhteistyötä
Seminaarissa keskusteltiin paljon haastavista kokonaisuuksista, joihin liittyvä päätöksenteko vaatii paljon tietoa, taitoa ja aikaa. Sekä kunnanjohtaja että kunnanhallituksen puheenjohtaja painottivat kaikessa toiminnassa yhteistyön ja keskusteluiden merkitystä. Molemmat katsoivat, että myös vuorovaikutus itsessään edistää yhteistyön ilmapiiriä ja ruokkii ymmärrystä.
– Uskon, että tämä seminaari sekä myös luottamushenkilöiden keskustelut seminaarin varsinaisen ohjelman ulkopuolella ovat olleet tärkeitä. Ne myös osaltaan luovat hyvää yhteishenkeä. Vaikka olemmekin joistain asioista eri mieltä, niin mielestäni seminaari on antanut kaikille hyvää pohjaa päätöksenteon tueksi. Itse korostaisin sitä, että aina olisi hyvä kuunnella toisen mielipiteitä, miettiä hänen näkemyksiään ja yrittää pohtia sitä, miksi joku on eri mieltä asiasta. Ei se, että ollaan eri mieltä asioista, ole huono asia, vaan tärkeintä on, että voimme yhdessä keskustella ja hakea parhaita ratkaisuja kunnan kehittämiseen, totesi Haapaniemi.
Seminaarissa käytyjen keskusteluiden ja alustusten pohjalta valtuutetut ja viranhaltijat työstävät talouden kehystä vuodelle 2025, joka on määrä hyväksyä 10.6. kunnanhallituksessa. Kehyksen hyväksymisen jälkeen talouden suunnittelu jatkuu talousarvioneuvotteluiden muodossa syksyllä.
