Kirkkonummen vuoden 2021 kokonaispäästöt ilman teollisuutta olivat 144,6 kt CO2-ekv (CO2-ekv = hiilidioksidiekvivalentti, eri kasvihuonekaasujen yhteismitallistettu vaikutus). Kirkkonummen päästöt kasvoivat neljä prosenttia vuodesta 2020 vuoteen 2021. Päästöjen nousu oli samansuuruinen kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.
Kunnan asukaskohtaiset päästöt olivat 3,6 t CO2-ekv. Kirkkonummi on sitoutunut HINKU-kuntana vähentämään asukaskohtaisia päästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on 1,4 t CO2-ekv per asukas.
Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Kirkkonummella vuosina 1990, 2000 ja 2008–2022 ilman teollisuutta. Vuoden 2022 tieto on ennakkotieto. (Lähde: Kirkkonummen C02-raportti 2023, Sitowise)
CO2-raportissa mukana olevat energiaperäiset päästöt lasketaan kunnassa kulutetun sähkön, kaukolämmön sekä lämmityksen ja liikenteen polttoaineiden määrän perusteella. Maatalouden osalta laskenta sisältää kunnan alueella tapahtuvan maataloustuotannon päästöt. Jätteiden käsittelyn päästöt lasketaan syntypaikan mukaan.
Suurin osa kunnan päästöistä muodostui liikenteestä (51 %, 73,6 kt CO2-ekv), josta melkein 80 prosenttia oli kauttakulkuliikennettä. Seuraavaksi suurin päästölähde oli lämmitys (34 %, 48,8 CO2-ekv), josta suurimmat päästöt tulivat erillislämmityksestä (22,9 kt CO2-ekv). Erillislämmityksellä tarkoitetaan muuta kuin kaukolämpöä tai lämmityssähköä, esimerkiksi poltettavaa öljyä, kaasua ja puuta. ELY-keskukselta voi hakea tukea öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen.
Kirkkonummen päästöt sektoreittain vuonna 2021 ilman teollisuutta. (Lähde: Kirkkonummen C02-raportti 2023, Sitowise)
Kirkkonummen päästöt asukasta kohden (3,6 t CO2-ekv) olivat pienemmät kuin kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa keskimäärin (6,1 t CO2-ekv) vuonna 2021. Tulee kuitenkin muistaa, että raportissa ei ole huomioitu muualla kuin kunnan alueella aiheutuneita päästöjä.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on laskenut ensimmäistä kertaa kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästötiedot kaikille Suomen kunnille ja maakunnille. Tutkimuksen mukaan kuntien päästöistä 83 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta, 11 prosenttia kuntien hankinnoista ja loput 6 prosenttia investoinneista. Tuontihyödykkeiden kulutuksen vuoksi merkittävä osa, esimerkkinä noin puolet kotitalouksien päästöistä, kohdentuu ulkomaille.
Syke:n mukaan Kirkkonummen kulutusperäiset päästöt asukasta kohden olivat 10 t CO2 -ekv, kun valtakunnallinen tavoite vuoteen 2023 mennessä on 2,5 CO2 -ekv / asukas. Kulutuksen päästöjen vähentäminen on kunnan, yritysten ja kotitalouksien yhteispeliä ja kaikkien edun mukaista.
Arjen valinnoilla ja kestävillä kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa!
