Yhteinen koulukeskus muodostaa kaksikielisen ja eri kouluasteet ylittävän kokonaisuuden. Yksi koulukeskuksen tavoitteista on muodostaa elävä ja kaksikielinen oppimisympäristö, jonka arjessa eri koulujen oppilaat ja henkilökunnan jäsenet kohtaavat. Yksittäiset koulut säilyttävät kuitenkin omat erityispiirteensä ja vaalivat omaan kieleensä liittyvää kulttuuria.
Kohtaamispaikka kaikille
Yhteinen koulukeskus on myös kunnassa sijaitseva kohtaamispaikka, jossa eri-ikäiset ihmiset voivat kohdata, kokea elinikäistä oppimista, harrastaa ja toteuttaa omia kiinnostuksen kohteitaan.
Winellska skolan
Luokat 1–9
Gesterbyn koulu
Luokat 1–6
Kielikylpy 1–9
Papinmäen koulu
Luokat 1–9
Esikoulut
Prästgårdsbackens
Kielikylpy
Keskuskeittiö
Ylläpito
(siivous ja huolto)
Kaikille avoimet ja virikkeelliset piha-alueet
Ilta- ja viikonloppukäyttö
Tilojen toiminnallisuus: oppiminen, työskentely, muu asiointi, vapaa-aika
Oppimisympäristöt ovat muuntojoustavia, nykyaikaisia ja vuorovaikutteisia mahdollistaen samanaikaisopettajuuden ja yhteisopettajuuden. Kaikki koulukeskuksen tilat ovat oppimis- ja toimintakäytössä. Tilat koostuvat kotimoduulialueista, aineopetusmoduuleista sekä moninaisista yhteisistä tiloista, kuten kouluruokalasta ja lukuisista aulamaisista tiloista.
Tilat mahdollistavat monialaisen, oppilaslähtöisen ja ilmiöpohjaisen oppimisen. Lisäksi tilat antavat mahdollisuuden monipuolisiin oppilasryhmittelyihin, kuten eri-ikäisten oppijoiden oppimisen yhdessä. Yhteisopettajuus ja tiimiopettajuus, tilojen monikäyttöisyys ja turvallisuus sekä ryhmien jakaminen oppitunneilla otetaan suunnittelussa huomioon.
Tilojen keskinäiset kulkuyhteydet ovat sujuvia ja hyvin hahmotettavissa, jolloin liikkuminen rakennuksessa on helppoa. Nykyaikainen tekniikka mahdollistaa älykkään kulunvalvonnan, jolloin tilat ovat tehokkaasti ja monipuolisesti muunneltavissa myös kouluajan ulkopuoliseen käyttöön.
Liikuntatilat koostuvat kahdesta useampaan osaan jaettavasta liikuntasalista sekä pienestä liikuntaterapiatilasta. Salit varustetaan moneen eri käyttötarkoitukseen ja lajiin soveltuviksi.
Tilat on suunniteltu siten, että ne tukevat osallisuus- ja tasa-arvokokemusta. Suunnitteluratkaisuissa on huomioitu, että tilat ovat esteettömiä, saavutettavissa ja tasapuolisesti käytettävissä.
Turvallisuus ja terveellisyys
Rakennuksen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa toimintakulttuuri, valvottavuus, rakenteellinen turvallisuus, tekniset valvontajärjestelmät sekä suunnitelmat onnettomuustilanteiden varalle.
Sisäilma
Erityisen tärkeää on hyvä sisäilma. Hyvä sisäilma on hajutonta, eikä siinä ole terveydelle haitallisia epäpuhtauksia. Sisäilman laatuun vaikutetaan lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteilla, rakenneratkaisuilla, tuotevalinnoilla, rakennustöiden suorittamisella sekä kiinteistönhoidolla ja siivouksella.
Muun muassa Terve Talo -kriteeristö ja Kuivaketju 10 -toimintamalli sekä P1 rakentaminen ovat toimenpiteitä, joilla varmistetaan rakennuksen hyvä sisäilma hyvän suunnittelun, toteutuksen ja valvonnan lisäksi.
