Syyskuun ensimmäisenä lauantaiaamuna Kirkkonummen keskustan väestönsuojan edustalla on harvinaisen paljon kuhinaa. Alkamassa on kunnan valmiusharjoitus osana Kotiseutuharjoitus Turvallinen Uusimaa 2022 -harjoitusta, ja eri toimijat odottavat pääsyä maan alle valmistautumaan harjoitukseen. Jokaisella taholla on oma tehtävänsä normaaliolojen häiriötilanteessa, jota varten he ovat saapuneet harjoittelemaan.
Kun väestönsuojan ovet avautuvat, siirtyvät toimijat sisään kokoontumaan keskelle avaraa tilaa, joka on normaaliolosuhteissa käytössä liikuntasalina. Kellon lyötyä kahdeksan aamulla antaa kunnanjohtaja Tarmo Aarnio käskyn perustaa alueelliset valmiuskeskukset. Käsky luetaan ääneen paikallaolijoille. Käskyn jälkeen kaikki alkavat tuumasta toimeen, ja seuraavan tunnin sisällä liikuntasali on muuttunut väestönsuojaksi, jonne kuntalaisia evakuoidaan säteilyonnettomuuden seurauksena. Ensimmäiset evakuoitavat saapuvat paikalle kello 10.
Nyt harjoitellaan toimintaa normaaliolojen järkkyessä
Todellisuudessa onnettomuutta ei ole tapahtunut, vaan kyse on simuloidusta harjoituksesta. Kunnan valmiusharjoituksen tarkoitus on harjoitella yhteistyötä ja järjestäytymistä tilanteessa, jossa normaaliolot järkkyvät. Normaaliolojen häiriö voi olla pienimmillään sähkökatkos, mutta vakavimmillaan esimerkiksi vakava ympäristöonnettomuus tai sotilaallinen hyökkäys. Suomessa laki velvoittaa kuntia varautumaan normaaliolojen häiriötilanteisiin, joten harjoitus on tavallinen osa kunnan valmiussuunnittelua.
Tässä valmiusharjoituksessa kuvitteellinen häiriötilanne on liikenneonnettomuus, jonka yhteydessä Kirkkonummen keskustan alueelle on levinnyt radioaktiivista ainetta. Hyvin pian käy ilmi, että 900 kuntalaista pitää saada turvallisesti evakuoitua. Valmiuskeskuksia perustetaan harjoituksessa kolme: yksi kunnantalolle, yksi väestönsuojaan ja yksi Veikkolaan.
Alueelliset valmiuskeskukset luovat tilannekuvaa kunnan johdolle
Alueelliset valmiuskeskukset eli AVAK:t ovat osa kunnan valmiussuunnittelua. Ne ovat vapaaehtoisista kuntalaisista ja kunnan henkilöstöstä koostuvia toimintaryhmiä, joiden tehtävä poikkeustilanteessa on luoda tilannekuvaa kunnan johdolle ja huolehtia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siitä, että kuntalaisille järjestetään tarvittavat palvelut poikkeustilanteen aikana. Kirkkonummen harjoituksessa on mukana monta eri tahoa, jotka omalta osaltaan auttavat evakuoituja.
Väestönsuojan sisäänkäynnin yläpuolella seisoo onkivapaa muistuttava masto. Sen viereen on parkkeerattu pakettiauto, jonka sisällä olevasta radiosta kuuluu staattista kohinaa ja ajoittaista puhetta radiosta. Kyse on Porkkalan radiokerhon radioamatöörien tukiasemasta, jolla he varmistavat yhteyden eri AVAK:ien välillä käyttäen erilaisia radioyhteyksiä. Nämä yhteydet ovat ratkaisevassa roolissa silloin, jos esimerkiksi verkkoyhteydet ovat onnettomuuden tai muun syyn seurauksena katkenneet. Radioamatöörit osaavat kertoa, että monissa suuronnettomuuksissa ensimmäinen taho, joka on saanut paikalle toimivan yhteyden, on ollut nimenomaan radioamatööri.
Säteilylle mahdollisesti altistuneet evakuoidaan ja tutkitaan
Ensimmäisenä mahdollisesti radioaktiiviselle säteilylle altistuneet evakuoitavat ottaa vastaan koulutetut henkilöt, joka auttavat evakuoitavat sisään maan alle väestönsuojaan. Tie alas on jyrkkä, joten henkilökunta auttaa esimerkiksi pyörätuolilla kulkevia alas. Kun evakuoitava kuntalainen on laskeutunut väestönsuojan sisäänkäynnille, hän pääsee Säteilyturvakeskuksen vapaaehtoisten tarkastettavaksi. Ensin kuljetaan säteilyportin läpi, joka mittaa karkeasti ihmisestä lähtevän säteilyn. Portti muistuttaa ulkonäöltään lentokenttien metallinpaljastusportteja, joten näky on monelle tuttu. Ainoastaan portin sisäpuolella odottavat, valkoisiin suojavarusteisiin pukeutuneet säteilynmittaajat poistavat mielikuvat lomamatkailusta.
Ihminen säteilee aina jonkin verran, mutta käytössä olevat laitteet hälyttävät vain, jos säteily on poikkeuksellista. Koska harjoituksessa evakuoitavia ei todellisuudessa ole altistettu säteilevälle aineelle, on heille saapuessaan annettu kaulaan lappu, joka määrittää heidän roolinsa: keltainen lappu tarkoittaa saastunutta, vihreä puhdasta. Vihreän lapun saavat ohjataan ensimmäisen portin jälkeen seuraavalle portille, joka mittaa säteilyn tarkemmin kuin ensimmäinen. Jos henkilö saa keltaisen lapun käyttäydytään niin kuin ensimmäinen portti hälyttäisi. Tällöin henkilö ohjataan eteenpäin vasemmalle, jossa asiantuntevat mittaajat selvittävät käsimittareilla, missä saastunut kohta on.
Jos ympäristöön pääsee leviämään säteilysaastunutta ainetta, sitä voi päätyä esimerkiksi ihmisen vaatteisiin, kengänpohjiin tai iholle. Käsimittareilla tehtävässä mittauksessa voidaan paikantaa säteilyn lähde. Jos saastetta löytyy esimerkiksi kengistä, yritetään se pestä ensin pois. Jos saastunutta ainetta on esimerkiksi suurilla ihoalueilla, ohjataan henkilö peseytymään viereiseen tilaan. Puhdistamisen onnistuminen varmistetaan mittareilla.
Punainen Risti ja Pelastakaa Lapset ry auttavat evakuoitavia
Kun on todettu, ettei henkilö säteile enää, hän pääsee porttien läpi rekisteröitymispisteelle, jossa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset pitävät kirjaa evakuoitavista. Samalla he kartoittavat evakuoitavien tilannetta ja ohjaavat tarvittaessa ensiaputeltalle tai henkisen tuen telttaan, joita Punainen Risti ylläpitää. Sisäänkäynnillä päivystää myös Pelastakaa Lapset ry:n henkilö, joka kertoo lapsiperheille lapsiystävällisestä tilasta, jonka järjestö on perustanut väestönsuojan tatamisaliin.
Lapsiystävällisessä tilassa tunnelma on erilainen kuin muualla väestönsuojassa, vaikka kaikkialla onkin rauhallista. Lapsiystävällisen tilan tarkoitus on rauhoittaa yksi tila lapsille niin, että he voivat leikkiä, pelailla ja oleskella turvallisten aikuisten kanssa. Tilassa heille on tekemistä, sillä todellisessa kriisitilanteessa lapsi voisi olla hämmentynyt tai tylsistyä viranomaistiedotteiden odottamiseen.
Punaisen Ristin henkisen tuen teltassa koulutetut vapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua häiriötilanteen aiheuttaman stressin ja ahdistuksen helpottamiseksi. Vapaaehtoisista huokuu rauhallinen ja lämmin energia, joka tulee varmasti tositilanteessa tarpeeseen. Pöydällä on esitteitä ja ohjeita ja nurkassa lautapelejä, joilla viedä ajatukset hetkeksi muualle.
Ruokahuolto on tärkeä osa valmiutta
Ruokahuollosta harjoituksessa vastaa Maanpuolustuskoulutus MPK:n huoltoryhmä, joka on hankkinut paikan päälle tarjoilut Upinniemen varuskuntaravintolasta. Tarjolla on sämpylää, kalakeittoa ja jälkiruuaksi vanukkaita. Ihmiset istuskelevat saliin tuotujen pitkien pöytien ääressä syömässä ja rupattelemassa. Tunnelma on rauhallinen ja rento, vaikka hälinää väestönsuojassa onkin.
Harjoitus loppuu kolmen aikoihin, jolloin viimeisimmätkin vapaaehtoiset lähtevät kotejaan kohti.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio: Harjoituksessa luomme ja harjoittelemme nopeasti käyttöön otettavia toimintamalleja
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mielestä tilaisuus on sujunut hyvin. ”Minusta harjoitus oli oivallinen kaikkinensa. Maanpuolustuskoulutus MPK:n Kotiseutuharjoitukseen yhdistetty Kirkkonummen kunnan alueellisen valmiuskeskuksen valmiusharjoitus tarjosi koulutus- ja kokemuselämyksen useille vapaaehtoisille kunnan työntekijöille. Lisäksi laaja kirjo paikallisia yhdistyksiä ja muita toimijoita toi oman erityisosaamisensa harjoituksen käyttöön. Näin luomme ja harjoittelemme toimintamalleja, jotka ovat tarvittaessa nopeastikin otettavissa käyttöön mahdollisissa tositilanteissa”, Aarnio toteaa. ”Kiitän kaikkia harjoitukseen osallistuneita tahoja, myös vapaaehtoisia evakuoitaviksi tarjoutuneita kuntalaisia.”
MPK:n Antti Rautiainen kertoo, että laajempi Kotiseutuharjoitus Turvallinen Uusimaa 2022 ja siihen kuuluva valmiusharjoitus sekä erilaiset kurssit onnistuivat erinomaisesti ja niistä saatiin jopa häkellyttävän hyvää palautetta. ”Kursseihin ja kunnan valmiusharjoitukseen tutustuneet vieraat kiittelivät niin alueellisen valmiuskeskus-toiminnan konseptia kuin itse kotiseutuharjoitusta. Päällimmäisenä jäivät toiveet toiminnan edelleen kehittämisestä ja tästä onkin hyvä jatkaa”, toteaa Rautiainen.
