Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikkö pyytää kuntalaisia ilmoittamaan havaintonsa espanjansiruetanoista vieraslajit.fi -sivustolla. Havaintojen ilmoittamiseen pääsee täältä.
Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, jonka kannat voivat kasvaa hyvin nopeasti. Nykytutkimuksen mukaan espanjansiruetana voi isoina määrinä esiintyessään aiheuttaa vahinkoa muille lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Kaikkiruokainen espanjansiruetana syö mm. koriste- ja hyötykasvien lehtiä, kukkia ja sipuleita ja voi aiheuttaa suuria tuhoja kotipuutarhoissa ja viljelyksillä. Lisäksi espanjansiruetanan erittämä lima voi sisältää bakteereita, jotka voivat olla haitallisia ihmisille ja kotieläimille. Ruotsin eläinlääketieteellisellä laitoksella (SVA) on todettu, että espanjansiruetana voi toimia väli-isäntänä ns. sydänmadolle, joka on haitallinen koiraeläimille.
Kunta suunnittelee havaintojen perusteella toimenpiteitä espanjansiruetanoiden torjunnan edistämiseksi. Havainnot ovat myös muiden tahojen toimenpiteiden, raportoinnin ja tutkimuksen käytössä.
Espanjansiruetanan tunnistaminen
Espanjansiruetana kasvaa 7–14 cm:n pituiseksi. Sen väritys vaihtelee murretun oranssinpunaruskeasta likaisenruskeaan tai mustaan. Nuorilla yksilöillä saattaa olla kyljillä tummat pitkittäisjuovat. Oikealla kyljellä oleva hengitysaukko on kilven puolivälin etupuolella. Selkä on harjaton ja kupera, päältä katsoen espanjansiruetanan häntäpää on pyöreäreunainen. Jalan alapinta on kokonaan vaalea tai reunoiltaan hieman keskiosaa tummempi. Lima on jokseenkin väritöntä. Espanjansiruetanalle on tyypillistä esiintyä joukoittain.
Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa Suomen alkuperäislajistoon kuuluvaan ukkoetanaan, jota ei pidä hävittää. Ukkoetana on väriltään usein lähes musta tai mustan ja valkean viiruinen, joskus harmaa. Jalan alapinnan reunat ovat jyrkkärajaisen mustat ja keskiosa valkea. Espanjansiruetanan ja ukkoetanan suuren värivaihtelun vuoksi lajien erottaminen voi olla hankalaa. Lajit voi erottaa hengitysaukon sijainnin perusteella. Ukkoetanan hengitysaukko sijaitsee vähän kauempana päästä kuin espanjansiruetanalla, ukkoetanalla se on kilven puolivälin takapuolella. Lisäksi ukkoetanalla on selässään pitkittäinen harjanne, joka päättyy häntäpäässä terävään kärkeen. Harjanne puuttuu siruetanoilta, joiden selkäpuoli on tasaisen kupera. Ukkoetana ei esiinny koskaan joukoittain, vaan yleensä yksittäin.
Lisäohjeita espanjansiruetanan tunnistamiseen on täällä. Sieltä löytyy myös ohjeita espanjansiruetanoiden torjuntaan.
