Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Uudet tulokset täydentävät edellistä, vuoden 2015, laskentaa. Kuntien kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet vuodesta 2015, mutta ovat silti kaukana kestävästä tasosta valtakunnallisesti ja siten myös Kirkkonummella.
Nyt julkaistut tiedot tarjoavat kunnille entistä ajankohtaisempaa tietoa ilmastotyön tueksi, mahdollistavat päästökehityksen tarkastelun ja auttavat arvioimaan kulutuksen ilmastovaikutuksia. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Päästöjen kulutusperäinen laskenta vie aikaa, sillä Syken laskenta perustuu kansalliseen kulutuksen hiilijalanjäljen laskentaan, ja tässä laskennassa käytettyä mallia ei päivitetä joka vuosi. Lisäksi laskennassa käytetyssä aineistossa on useamman vuoden viive. Tämän vuoksi nyt julkaistut tulokset ovat viiden vuoden takaa (vuodelta 2019).
“Viiveestä huolimatta laskenta antaa arvokasta tietoa päästökehityksestä. “kertoo Kirkkonummen kunnan ilmastokoordinaattori Marjaana Seppinen.
Erilaiset päästöseurannat täydentävät toisiaan – hiljattain julkaistiin myös käyttöperusteiset päästöt
Syke julkaisi myös hiljattain kuntien käyttöperusteiset päästöt, jotka lasketaan vuosittain. Käyttöperusteinen laskenta seuraa kuntien eri sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä. Käyttöperusteisiin päästöihin lukeutuu kunnan maantieteellisten rajojen sisäpuolella syntyvät, konkreettisesti piipunpäästä tai muualta ilmaan tupruavat päästöt. Näistä tuloksista uutisoi myös Kirkkonummen kunta 3.12.2024.
Nyt julkaistut, kuntien kulutusperäiset päästöt sisältävät puolestaan kotitalouksien kulutushyödykkeiden, kuntien hankintojen ja investointitavaroiden tuotannossa syntyneet päästöt Suomessa ja ulkomailla.
“Erilaiset päästöseurannat täydentävät toisiaan ja tukevat kunnan ilmastotyön suunnittelua. “, Seppinen sanoo.
Asukaskohtaiset päästöt kaukana kestävästä tasosta
Koko Suomen kuntien asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt vaihtelivat 7,7 ja 12,5 tCO2e (hiilidioksidiekvivalenttitonnia) välillä. Uudenmaan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt ovat 9,5 tCO2e ja Kirkkonummen 8,7 tCO2e.
”Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen 1,5 asteen tavoitteeseen pääsemiseksi henkeä kohden lasketun päästötason tulisi olla noin 2,5 tCO2e vuoteen 2030 mennessä ja laskea edelleen 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana”, erikoistutkija Santtu Karhinen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Hiilidioksidiekvivalenttitonni (eli tCO2e) kuvaa sitä, miten ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta. Täten kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta voidaan vertailla ja ymmärtää käyttämällä yhteistä mittayksikköä “hiilidioksidiekvivalentti”.
Kirkkonummen kotitalouksien kulutuspäästöt laskivat 7,7 %
Kirkkonummella kulutusperäisistä päästöistä kotitalouksien kulutuksen osuus on 81 %, kunnan hankintojen osuus 10 % ja investointien 9 %.
Päästösektoreiden osuudet vaihtelevat kunnan tilanteen mukaan. Esimerkiksi kasvavissa kunnissa investointien osuus on suurempi, kun taas terveyspalveluiden osuudet ovat suuremmat asukasikärakenteiltaan vanhemmissa kunnissa.
Vuoteen 2015 verrattuna kehitys on ollut myönteistä mutta hidasta. Yhteenlaskettuna kuntien kulutusperäiset päästöt laskivat 4,4 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2019.
Kirkkonummella kotitalouksien kulutuksen päästöt laskivat 7,7 % ja Uudellamaalla 3,4 %. Kirkkonummen asukaskohtaiset päästöt laskivat 9,9 %.
Päästöt pienenevät myös jatkossa energiasektorin puhdistumisen ansiosta
Tutkijat pystyvät jo nyt ennakoimaan, että päästöt tulevat pienenemään selvästi seuraavissa laskennoissa. Tämä johtuu tuotannon, erityisesti energiasektorin puhdistumisesta. Tuotanto puhdistuu sekä kotimaassa että ulkomailla.
”Kulutuksen päästöjen alentamisen kannalta on olennaista, että päättäjät ja kunnat jatkavat ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävää työtä. Ihanteellista olisi, jos asukkaille luotaisiin ympäristö, jossa ilmastoystävällisten valintojen tekeminen olisi helppoa ja itsestään selvää. Ihmisillä on arjessaan paljon muutakin olennaista kuin miettiä jatkuvasti kulutuksensa kestävyyttä. Kulutuksen ohjauksen pitäisi olla sisäänrakennettuna esimerkiksi hyödykkeiden hintoihin”, Karhinen sanoo.
Lisätiedot – Kirkkonummen kunta:
Marjaana Seppinen, Ilmastokoordinaattori – Kirkkonummen kunta, puh. 0405618276, marjaana.seppinen@kirkkonummi.fi
Kirkkonummen asukkaiden ilmastotietopankki: https://kirkkonummi.fi/asukkaiden-ilmastotietopankki/
Lisätietoja – Suomen ympäristökeskus:
Erikoistutkija Santtu Karhinen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 889, santtu.karhinen@syke.fi
Erikoistutkija Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1839, hannu.savolainen@syke.fi
Syke: Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta (17.12.2024)
Muut lisätiedot:
Kuntien ja alueiden kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt – hiilineutraalisuomi.fi
Miten päästölaskennat poikkeavat toisistaan? https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Hiilineutraaliblogi/Erilaiset_paastoseurannat_taydentavat_to(67165)
Kuntien käyttöperusteiset päästöt vs. kulutusperusteiset päästöt:
Kuntien käyttöperusteiset päästöt: Käyttöperusteinen laskenta seuraa kuntien eri sektoreiden kasvihuonekaasupäästöjä. Osa päästöistä lasketaan alueellisesti (kunnan maantieteellisten rajojen sisäpuolella syntyvät, konkreettisesti piipunpäästä tai muualta ilmaan tupruavat päästöt) ja osa kulutuksen perusteella.
Lue Kirkkonummen kunnan 3.12. 2024 julkaistu uutinen tästä.
Kuntien kulutusperusteiset päästöt: Kuntien kulutusperäiset päästöt sisältävät kotitalouksien kulutushyödykkeiden, kuntien hankintojen ja investointitavaroiden tuotannossa syntyneet päästöt Suomessa ja ulkomailla.