Suomen ja Neuvostoliiton käymä jatkosota päättyi 19.9.1944 Moskovan välirauhaan, aseiden hiljennettyä rintamilla kahta viikkoa aikaisemmin. Rauhanehdot olivat raskaat – sotakorvausten ja pysyvien alueluovutusten lisäksi Suomi joutui vuokraamaan Neuvostoliitolle Porkkalan parenteesina tunnetun alueen Neuvostoliiton merisotilaalliseksi tukikohdaksi 50 vuodeksi.
Vuokrattu alue käsitti kaksi kolmasosaa Kirkkonummesta, lähes puolet Siuntiosta ja koko Degerbyn kunnan ja alueen reilut 7200 asukasta tuli evakuoida rauhanehtojen mukaisesti kymmenessä päivässä 29.9.1944 mennessä. Asukkaiden lisäksi kotien irtaimisto, peltojen sato ja karja- ja kotieläimet siirrettiin alueelta sotilaiden, lottien ja siviilien avustuksella vuokra-alueen rajojen ulkopuolelle.
Pariisin rauhansopimus 10.2.1947 vahvisti Porkkalan parenteesin vuokrauksen Neuvostoliitolle välirauhan sopimuksen ehtojen mukaisesti. Neuvostoliitto oli jo vuodesta 1944 aloittanut alueen muokkaamisen sotilaalliseksi tukikohdaksi – Upinniemen sotasataman ja Båtvikin huoltosataman ohella mm. Friggesbyhyn rakentui lentokenttä MiG-15-suihkuhävittäjille, bunkkereita sijoitettiin runsaasti eri puolille aluetta ja kasarmeja rakennettiin vuokra-alueella olleelle n. 20000 neuvostosotilaalle. Sotilaiden ohella alueella oli jopa 10000 neuvostosiviiliä.
Suomi sai vuonna 1947 oikeuden ns. Porkkalan tunneliin eli läpiajo-oikeuden alueen halki kulkevan rautatietä pitkin. ”Maailman pisimpänä tunnelina” tunnettu rautatieosuus syntyi, koska alueen halki kulkeviin juniin vaihdettiin Suomen puolella rajaa neuvostoveturit kuljettajineen ja vaunujen ikkunat peitettiin luukuilla läpikulun ajaksi.
Alue palautui Suomen haltuun tammikuussa 1956
Vaikka alue olikin rauhansopimuksen mukaisesti vuokrattu Neuvostoliitolle 50 vuodeksi, Porkkalan parenteesin alue palautuikin takaisin Suomen haltuun virallisesti 26.1.1956. Alueen palautuksesta oli keskusteltu alustavasti jo aikaisemmin, mutta julkisuuteen tiedot tulivat vasta syyskuussa 1955 presidentti Paasikiven Moskovan vierailun yhteydessä, jolloin myös maiden välillä ollutta YYA-sopimusta jatkettiin 20 vuodella.
Kun alue oli jälleen Suomen hallussa, jälleenrakennus saattoi alkaa. Vuokrakautta seurasi alueen nopea teollistuminen ja siten väestörakenteen muutos. Alueelle muutti suomenkielistä väestöä ja teollistumisen myötä maanviljelyksen merkitys väheni.
Vuonna 1958 kaikki vuokra-ajan haudat eri puolilta vuokra-aluetta siirrettiin Porkkalan hautausmaalle. Eri puolilla aluetta on edelleen maastossa jäljellä kymmeniä bunkkereita ja muita sotilasteknisiä rakennelmia todisteena parenteesiajasta.
Haluatko tutustua aiheeseen syvemmin? Kirkkonummen kirjastotalo Fyyristä löydät runsaasti aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta, josta osa on koottu esille erilliselle teemapöydälle.