Valitse sivu

Ympäristötarkastaja Janne Rainion tie johti töihin Kirkkonummen kunnalle vuonna 2020. Rainion vastuulle kunnan ympäristönsuojeluyksikössä kunnassa kuuluvat muun muassa haja-asutusalueiden jätevesiasiat, vesihuollon valvonta, vapautukset vesi- ja viemäriverkostosta, jätehuollon valvonta sekä hevostallien ympäristönsuojeluasiat. 

Toimistotyötä ja kenttätyötä ympäristönsuojelussa 

Kun kunnalle tulee ilmoitus esimerkiksi roskaamisesta (puhelimitse, sähköpostitse tai palautejärjestelmän kautta) – Rainion työ alkaa. 

“Roskaamiseen liittyviä ilmoituksia tulee noin 100 vuodessa. Kirkkonummelaiset ovat hyvin tiedostavia ympäristöasioissa”, Rainio kertoo.  

Kun kunnalle tehdään ilmoitus alueesta, jonne on kertynyt esimerkiksi roskaa tai muuta jätettä, Rainio katsoo alueen kartasta ja etsii sen maanomistajan. Tämän jälkeen hän etsii maanomistajan yhteystiedot ja on tähän yhteydessä. 

“Yleensä asiat saadaan sovittua puhumalla, mutta tarvittaessa valvonnassa turvaudutaan hallinnollisiin pakkokeinoihin.” 

Pääosin Rainio työskentelee toimistossaan Kirkkonummen kunnantalolla, mutta käy usein myös kentällä. Suurin osa tulevista ilmoituksista pyritään hoitamaan toimistolta käsin puhelimitse tai sähköpostilla. Tarkastuskäynneillä käydään Rainion mukaan harkinnan mukaan. 

“Pyrimme siihen, että yhteydenottoihin vastataan kahden viikon sisällä. Akuutit tapaukset, joihin liittyy esimerkiksi ympäristön pilaantumisvaara, tarkastetaan tietysti välittömästi”, selittää Rainio työnsä prosesseja. 

Yksi Rainion vastuulle kuuluvista asioista on vesihuollon valvonta. Kun asutusalueelle on määritetty vesihuollon toiminta-alue, alueen asukkaiden liittymisvelvollisuus siihen on vahva. Liittymisvelvollisuudesta voi hakea vapautusta. Näiden tehtävien puitteissa Rainio tekee yhteistyötä vesihuoltolaitoksen eli Kirkkonummen Veden kanssa.

Yhteistyötä kunnan sisällä ja eri viranomaisten kanssa 

Ympäristötarkastajana Janne Rainio tekee paljon viranomaisyhteistyötä esimerkiksi pelastuslaitoksen ja Espoon seudun ympäristöterveyden kanssa, joka huolehtii Kirkkonummella muun muassa juomaveden valvonnasta. 

Toisinaan Rainio tekee yhteistyötä myös poliisin kanssa, sillä akuuteista ympäristövaaroista voidaan tehdä tutkintapyyntö. 

Kunnan sisällä Rainio ja muu ympäristönsuojelun tiimi tekee paljon yhteistyötä esimerkiksi kunnossapidon ja Kirkkonummen Veden kanssa. 

Ympäristötarkastajana Rainio on työskennellyt vuodesta 2017 ja on hoitanut samaa tehtävää kolmessa muussa kunnassa ennen Kirkkonummea. Työuransa Rainio on aloittanut 1990-luvun lopussa vesi- ja ympäristötekniikan parissa. Hän työskennellyt niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Koulutukseltaan Rainio on kemiantekniikan diplomi-insinööri. 

Työkaverit ja verkostot saavat kiitosta 

Nykyisessä työssään Rainio kertoo nauttivansa erityisesti hyvästä työporukasta. Rainion mukaan sama hyvä tiimihenki on ollut kaikissa kunnissa, joissa Rainio on tehnyt töitä ympäristövalvonnassa. 

Janne Rainiolta kiitosta saavat omien työkavereiden lisäksi alan valtakunnalliset verkostot. 

Rainio on mukana valtakunnallisessa ympäristönsuojelun viranhaltijoiden verkoston hallituksessa (Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry eli YSV).  

“Verkosto järjestää vuosittain alan tapahtuman Lammin päivät, Lammin biologisella asemalla. Tapahtuma sisältää luentoja ja verkostoitumista alan ihmisten kanssa”, Rainio kertoo verkoston toiminnasta. 

Tämän lisäksi Rainio kuuluu koko Suomen laajuiseen sähköpostijakeluun, jossa saman alan ihmiset voivat jakaa esimerkkejä töissään kohtaamista haasteista ja keinoja niiden ratkaisemiseen. 

“Pääkaupunkiseudulla on lisäksi muun muassa jätetarkastajien ja vesihuoltotarkastajien oma ryhmä. Yhteisö on todella hyvä”, Rainio kiittelee. 

Omistautunut perhosharrastaja vuodesta 1975  

Vapaa-ajallaan Janne Rainio on omistautunut perhosharrastaja. Hän kertoo keränneensä perhosia 15-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen hän siirtyi tarkkailemaan niitä.  

Rainio ilmoittaa havaintonsa Suomen Lajitietokeskuksen laji.fi-sivustolle, jossa hänellä on jo yli 44 000 kirjattua havaintoa. Rainio on omatoimisesti kirjannut ylös perhoshavaintojaan vuodesta 1984.   

Kesäisin Rainio viihtyy esimerkiksi Kilpisjärvellä, josta löytyy hänen mukaansa harvinainen lajisto perhosia.  

“Pääkallokiitäjän näkeminen luonnossa on lapsuudesta asti ollut haave, mutta laji ei ole tullut vielä vastaan”, sanoo Rainio.

Yli 44 000 perhoshavaintoa laji.fi-sivustolle kirjannut Rainio on myös Suomen perhostutkijaverkoston jäsen. Rainio kertoo kuvassa olevan naurisperhonen.