Caruna ja Kirkkonummen kunta ovat jo osaltaan käynnistäneet varautumista riskienhallinnan näkökulmasta. Mahdollisten sähkökatkojen riskien vähentämiseksi Kirkkonummen kunta on toteuttanut optimoimalla sähkön käyttöä kunnan omistamissa kiinteistöissä.
Viestintä suunnitellun sähkökatkon aikana
Sähkökatkoista päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid ja alueelliset sähkölaitokset päättävät niiden toteutuksesta. Käytännössä sähköt pitää kuitenkin katkaista kokonaisista kunnanosista kerrallaan, jolloin niiden piiriin joutuu kotitalouksien lisäksi väistämättä kauppoja, palveluita ja teollisuutta. Yksittäisellä asiakkaalla sähköt olisivat poikki kaksi tuntia kerrallaan, jonka jälkeen katko siirtyy toiselle alueelle, kunnes kierto tulee täyteen. Tämän jälkeen kierto alkaa alusta.
Kunta viestii etukäteen tiedossa olevista sähkökatkoista median ja internetsivujen avulla.
Yleisradio lähettää ohjelmaa myös sähkökatkon aikana. Yleisradio välittää viranomaisten tiedotteita ja uutisoi asiasta Radio Suomen kanavalla 94,0 MHz. Myös muut radioasemat antavat tietoa katkosta mahdollisuuksiensa mukaan.
Suunnittelemattomat sähkökatkokset ja omatoiminen varautuminen
Suomi on sääolojensa ja sähköverkkonsa puolesta maa, jossa ajoittaisiin sähkökatkoihin on totuttu ja ihmiset osaavat pääosin hyvin varautua niihin. Viimeaikaiset tapahtumat meillä ja maailmalla ovat parantaneet kansalaisten omatoimista varautumista ja esimerkiksi ohjeistus 72-tunnin varautumisesta tunnetaan paremmin (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tilaama kansalaiskysely 4/2022).
Omatoimista ja ennakoivaa varautumista voi tehdä meistä jokainen. Lisätietoja löytyy muun muassa www.72tuntia.fi-sivulta.
Ennakoivien toimintasuunnitelmien lisäksi viranomaisilla on evakuointisuunnitelmia, joita voidaan soveltaa. Sähkökatkotilanteissa tehdään tiivistä yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.
Haja-asutusalueilla on esimerkiksi sovittu toimintakäytännöistä sähkökatkojen sattuessa: kyläyhdistysten ja muiden vapaaehtoisten toimijoiden voimin voidaan tarkistaa esimerkiksi alueella asuvien ikäihmisten tilannetta ja tarjota apua.
Toimi näin, kun sähkön tulo katkeaa
Käännä kodinkoneet pois päältä
- Kodin valot ja sähkölaitteet on hyvä laittaa pois päältä katkon alettua. Ne eivät kuitenkaan toimi katkon aikana.
- Jätä yksi valaisin päälle kertomaan, milloin sähköt palaavat.
- Tärkeintä on katkaista virta liedestä, silitysraudasta, mikroaaltouunista, kahvinkeittimestä ja pesukoneesta. Ne voivat aiheuttaa tulipalon, jos ne ovat päällä sähköjen palauduttua, mutta ketään ei ole kotona.
- Laita pois päältä myös sähköpatterit.
Kun sähköt palaavat
-
Laita sähköpatterit päälle eri huoneissa puolen tunnin välein. Näin äkillinen kuormituspiikki ei katkaise sähköjä uudelleen.
-
Lämmitä sauna vasta seuraavana päivänä.
-
Valmista ruokaa mikroaaltouunilla.
-
Veden tulo ei välttämättä ala heti, kun sähköt palaavat. Kun vettä alkaa tulla, siinä voi olla sakkaa. Juoksuta vettä, kunnes se kirkastuu.
Muistilista mahdollista sähkökatkoa varten
Tarkista seuraavat asiat etukäteen mahdollista sähkökatkosta varten:
Äkilliset enintään 2 tunnin sähkökatkot
- Onko kiinteistössä varavoimaa vai pystytäänkö toimintaa jatkamaan ilman sähköjä?
- Jos kiinteistössä on varavoimakone, käynnistyykö se automaattisesti vai pitääkö tehdä jotain toimenpiteitä sen käynnistämiseksi?
- Jääkö tärkeitä toimintoja varavoiman ulkopuolelle, ja jos jää, miten kyseiset toiminnot hoidetaan?
- Miten on varauduttu esimerkiksi sähköisten hoitolaitteiden omien akkujen purkautumiseen?
(Vaikka akkujen nimelliskesto olisi 2 tuntia tai enemmän, akkujen kapasiteetti voi niiden vanhentuessa vähentyä.) - Miten on varauduttu puhelinten tai muiden ladattavien laitteiden akkujen loppumiseen?
- Onko varavirtalähteiden (Power Bank) käyttö joissain laitteissa mahdollista?
- Onko kiinteistöissä saatavilla riittävästi paristokäyttöisiä tai ladattuja akkukäyttöisiä käsivalaisimia tai otsalamppuja. Huomioi, että kiinteistön poistumis- ja turvavalot sammuvat yleensä noin tunnin kuluessa.
- Onko paristokäyttöisiin varavalaisimiin ja muihin laitteisiin riittävä määrä vaihtoparistoja?
- Miten sähkölukot toimivat, jäävätkö ne auki- vai kiinniasentoon?
- Onko kiinteistössä saatavilla riittävästi yleis- tai reittiavaimia?
- Onko varauduttu sähköttömään ruokahuoltoon esimerkiksi varastoimalla sellaisenaan syötävää ruokaa?
- Palautuvatko sähköiset hoitolaitteet, tietotekniikka ja muut laitteet normaalisti käyttöön sähkökatkon jälkeen?
- Jos ne eivät palaudu, onko olemassa ohjeet niistä toimista, joita laitteille pitää tehdä?
Pitemmät sähkökatkot ja muut häiriötilanteet
-
Kuinka kauan kiinteistö pysyy lämpimänä sähkön- tai lämmönjakeluhäiriötilanteissa?
-
Miten huolehditaan kiinteistössä oleskelevien lämpimänä pysymisestä, jos kiinteistö kylmenee
-
Miten kiinteistöä tarvittaessa tuuletetaan turvallisesti?
-
Miten on varmistettu häiriötilanteiden ruokahuolto ja juomaveden saanti?
-
Mitä tehdään sulaville pakasteille, miten pestään pyykit tai hoidetaan muut vastaavat asiat?
-
Onko pelastussuunnitelma ajan tasalla ja onko sen sisältö tuttu kiinteistössä toimiville?
-
Onko yleisen vaaramerkin johdosta tehtävä sisälle suojautuminen ja tarvittavat toimenpiteet ohjeistettu mukaan lukien ilmanvaihdon pysäyttäminen?
-
Onko saatavilla paristokäyttöinen radio sekä riittävästi paristoja?
-
Kuinka pitkään yksikössä tarvittavat lääkkeet ja kriittiset tarvikkeet riittävät ilman täydennyksiä?
-
Mistä saadaan oikeaa tietoa ja miten torjutaan huhut (henkilökunta, asiakkaat)?
-
Onko tarvittavat yhteystiedot saatavilla myös sähkökatkotilanteissa vaikkapa paperisena?
Suunnittele ja varaudu omien mahdollisuuksiesi mukaisesti aina ensin itse!
Caruna, tietoa sähkökatkoksista https://caruna.fi/sahkokatkot
Fingrid, tietoa sähköpulasta https://www.fingrid.fi/kantaverkko/tietoa-sahkopulasta/
Valtioneuvoston julkaisu varautumisesta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161847/N%C3%A4in_varaudut_pitkiin_s%C3%A4hk%C3%B6katkoihin.pdf
