Nopeasti huonontunut koronavirustilanne vaatii lähikontaktien voimakasta rajoittamista. Tartuntamäärien moninkertaistuttua viranomaisten tartunnanjäljitys on menettänyt vaikuttavuutensa. Altistuneille suositellaan kontaktien välttämistä. Jäljitys keskitetään terveydenhuollon yksiköihin, hoivalaitoksiin ja riskiryhmien asumisyksiköihin.
Tartunnanjäljityksellä ei enää voida rajata epidemiaa
Valtavirukseksi noussut omikronmuunnos leviää aiempia virusmuunnoksia nopeammin. Päivittäisten tartuntojen määrä on moninkertaistunut joulukuun alun jälkeen, mikä on ruuhkauttanut tartunnanjäljitystoiminnan vakavasti.
Epidemiatilanteen vaikeutuessa terveydenhuollon testauskapasiteetti on kuormittunut ja testiin pääsy kestää useita vuorokausia. Laboratoriotestillä todetut tartunnat tulevat viranomaisten tietoon huomattavalla viiveellä, jolloin jatkotartuntoja on jo ehtinyt syntyä. Tämän vuoksi tartuntatautilääkärin jälkikäteen määräämillä karanteeneilla ei pystytä ehkäisemään tartuntojen leviämistä.
Tartunnanjäljitys on menettänyt vaikuttavuutensa testaamiseen ja tartunnanjäljityksen yhteydenottoihin liittyvien viiveiden vuoksi. Aiempaa huomattavasti suurempi osa tartunnoista ei tule tartuntatautiviranomaisten tietoon.
Altistuneiden jäljittämisestä ja karanteenista luopuminen pandemian levitessä laajasti on ennen koronaviruspandemiaa tehdyn kansallisen pandemiasuunnitelman mukaista. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on 5.1.2022 lausunnossaan todennut, että tartunnanjäljitys on tehokkainta, kun tartuntoja on suhteellisen vähän. Tilanteessa, jossa testiin hakeutumisessa ja testiin pääsemisessä, tulosten saamisessa, jäljityssoitossa ja karanteenimääräyksissä kestää kokonaisuutena useita päiviä tai jopa yli viikon, jäljityksen tehokkuus jatkotartuntojen ehkäisyssä on matala.
Valtaosasta karanteenin asettamisesta luovutaan
Laboratoriotestillä todetun koronavirustartunnan saaneille lähetetään toimintaohjeet tekstiviestillä, ja heille voidaan tarvittaessa tehdä tartuntatautilain mukainen eristyspäätös. Päätös saatetaan toimittaa useiden viikkojen viiveellä.
Tartunnan saaneiden samassa taloudessa asuville ja muille vastaaville lähikontakteille ei ole enää mahdollista antaa yksilöllistä neuvontaa ja asettaa tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin.
Viranomaisjäljitystä tehdään 10.1.2022 alkaen asteittain vain vakavan koronavirustaudin riskiryhmien asumisyksiköissä, hoivalaitoksissa ja terveydenhuollon yksiköissä. Muissa tilanteissa kuten perhepiirissä, työpaikalla, kouluissa ja varhaiskasvatuksessa altistuneita ei enää aseteta tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Altistuneiden suositellaan toimivan omatoimisesti tartuntariskin vähentämiseksi.
Epidemiatilanne vaatii vastuullista toimintaa kaikilta
Kuntalaisten vastuullinen toiminta on välttämätöntä epidemian jarruttamiseksi ja sairaalahoidon kuormituksen vähentämiseksi sekä lähipiirin suojaamiseksi. Lievästikin oireisena kotiin jääminen ja omien lähikontaktien informoiminen altistumisen mahdollisuudesta on tärkeämpää kuin koskaan. Myös oireettomien tulee noudattaa voimassa olevia suosituksia ja rajoituksia.
Lieväoireisten ei tule hakeutua laboratoriotestiin, jos ei kuulu koronaviruksen suhteen riskiryhmiin. Terveydenhuollon testauskapasiteetin tulee kohdentua lääketieteellisin perustein testiä tarvitseville sekä terveydenhuollon yksiköihin, hoivalaitoksiin ja riskiryhmien asumisyksiköihin. Muut voivat halutessaan tehdä pikatestin.
On huomattava, että pikatestien herkkyys havaita omikronmuunnos on matalampi muihin viruskantoihin verrattuna, joten oireisen negatiivinen kotitestitulos suositellaan varmistettavaksi uudella myöhemmin otettavalla kotitestillä eikä oireisena tule hakeutua kontaktiin muiden kanssa edes negatiivisen testituloksen jälkeen. Ohjeita sairastuneille ja altistuneille päivitetään kunnan sivuille viikolla 2.
Vallitsevassa epidemiatilanteessa olisi perustelua siirtyä normaaliin sairauslomakäytäntöön
Tartuntatautilain mukaan virkasuhteinen kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää henkilön karanteeniin tai eristykseen asettamisesta, kun yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen vaara on ilmeinen eikä taudin leviämistä voida muulla tavoin estää. Karanteeniin tai eristykseen asettamisen merkitys epidemian rajoittamiseksi on heikentynyt. Jälkikäteen tehdyn hallintopäätöksen käytännön merkitys on usein lähinnä tartuntatautipäivärahan maksaminen työantajalle. Sosiaaliturva ei kuitenkaan yksinään ole kestävä syy laatia yksilönvapautta voimakkaasti rajaavia päätöksiä.
Eristyspäätöksiä tehdään vain terveydenhuollossa varmistetuille tartunnan saaneille. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan tilanteessa, joissa laboratoriotestausta ei ole tarjolla kaikille. Terveydenhuollon testauskapasiteetin tulee kohdentua lääketieteellisin perustein testiä tarvitseville sekä terveydenhuollon yksiköihin, hoivalaitoksiin ja riskiryhmien asumisyksiköihin. Terveydenhuollon testiin hakeutuminen vain tartunnan todentamiseksi tartuntatautipäivärahaa varten kuormittaa terveydenhuollon palveluita ja ruuhkauttaa kaikki yhteydenottokanavat. Tämän vuoksi vakavan koronavirustaudin ja muiden sairauksien hoito viivästyy. Myös testauskapasiteetin oikea kohdentaminen vaikeutuu.
Eristykseen asettamisen sijaan koronavirustautiin sairastuneiden osalta tulisi siirtyä normaaleihin sairauspoissaolokäytäntöihin.
Tämä toimintatapa otetaan asteittain käyttöön 10.1.2022 alkaen Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Keravalla, Kirkkonummella, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Pornaisissa, Porvoossa, Tuusulassa ja Vantaalla.
